Kaavinta nro 2 edessä

Pikakelaus; 12.12.12 plussa rv (muistaakseni) 3+4, pari viikkoa tästä tiputteluvuoto alkaa ja meen yksityiselle ultraan kun ei kunnalliselle ota. Rv 5+jotain yksityiseltä hippulat vinkuen sairaalaan jatkotutkimuksiin (ei löytänyt alkiota), diagnoosi uhkaava keskenmeno ja kohdussa mahdollisen alkion lisäksi n. 2x2,5cm MÖHKÄLE (näin siis lääkäri kuvaili). Uus ultra viikon päähän, sielä tilanne edelleen yhtä huono, möhkäle tallella, samoin mahdollinen alkio, ei sykettä. Lopulta hCG ja ultralöydöksiin nojaten raskaus keskeytettiin rv 9+5, tutkimuksista selvisi notta hCG 2h kaavinnan jälkeen 196 000, alkion kehitys loppunut rv 6+ ja kohdussa paisunutta istukkanukkaa = osittainen rypäleraskaus (avaa Google olehyvä). NOH. Nyt oon siis sieltä tammikuun puolelta välilta ravannyt parin kolmen viikon välein verikokeissa ja edelliskerralla oli arvo noussut 146 -- reiluun 180 ja viime kerralla arvo olikin vain 28. No mutta nythän se olikin noussut 40 ja lekurini mun soitti tänään että erikoislääkärin kanssa tulivat siihen tulokseen että neiti on hyvä ja tulee uusintakaavintaan tiistaina. Melkein heti perään soitteli hoitaja että tuu nyt ensin ultraan maanantaina ja sit katotaan mitä tehdään, peruutusaika tuli juuri sopivasti tiistaille. Eniten tässä kaikessa vituttaa se että isäntä on käynyt läpi sytostaattihoidot ja siitä syystä on aavistuksen heikommat mahdollisuuden lapsukaisiin, mut mitäs sit jos tää touhu menee niin pitkälle että mäkin joudun sytostaattihoitoihin? Mikä on todennäköisyys saada ikinä enää toista lasta? Mä en ikinä, en ikinä oo ajatellut itseäni yhden lapsen äitinä. Se vituttaa.