Neliviikkoisella vauvallamme riittää vatsavaivaa(?) niin, että meillä on melkein kaikki päivät huutoa, siis kaiken ajan minkä vauva on valveilla. Lääkärissä huomattiin myös viitteitä refluksiin, kitalaessa oli punoitusta. Siihen vaivaan lähdetään varovasti antamaan sakeuttajaa. Itsekin olen huomannut että vauva välillä ikään kuin nielee jotain hapanta takaisin alas. Pulautuksia on jonkin verran, välillä aika isoja. Eli toisin sanoen kaikki on pielessä poloisella :--D Parkuu naama punaisena ja kiemurtelee. Herra ei nuku omassa sängyssä kovin mielellään, mikä sitten vie minun yöunet tyystin. Välillä jää äp-laatikkoon itkemättä, mutta hinkuu ja örisee unissaan. Useimmiten hän herää huutamaan aika nopeasti jos tulee lasketuksi sylistä. Kaikki niksit on kokeiltu ja poika on tänäänkin huutanut kaiken valveillaoloaikansa.... Nyt onneksi nukkuu kantoliinassa kun pompin jumppapallolla. Alan olla ihan poikki, koska olen tämän duunin kanssa aika pitkälti yksin. mies on usein aamusta iltaan töissä. Miehen puolen sukulaisia kiinnostaa vauvan valokuvaaminen ja sylittely, eivät anna konkreettista apua. Oma äitini taas ymmärtää tilanteen mutta on kiireinen :( Itselläni alkoi yllättäen valtava verenvuoto, ilmeisesti kuukautiset ja verenvuoto tekee minusta itsestäni uupuneen ja kärttyisän. "Vauvat nyt vaan itkevät" -kommentit tuntuvat kurjilta, koska kyllä vauvankin pitäisi jaksaa edes hetken katsella ympärilleen... Miten ihmeessä selviän tästä? Vauvan vaivoihin annetaan disflatyliä, mutta se lisää pulautuksia joten en halua joka imetyksen jälkeen antaa. Lisäksi saa probiootteja, mutten tiedä kuinka nopeasti niiden vaikutus näkyisi. En ehdi hoitaa itseäni ollenkaan, kun vauva on niin suuritarpeinen D: Lisäksi olen imetyksen kanssa ihan hukassa, vauva olisi rinnalla tuntikausia mutta se pahentaa asiaa ja vauva pulauttelee hurjat ylijäämät ulos. En tiedä, milloin on oikeasti ruokailtu riittävästi. help!