Heippa! Lueskelin tässä tähän aiheeseen liittyviä keskusteluja ja ajattelin aloittaa uuden keskustelun lapsettomuuden aiheesta, koska monissa keskusteluissa oli jo puhetta kirjoittajilla tämän hetkisistä hoidoista ja niiden tuomista onnistumisesista. Olisiko täällä ihmisiä jotka olisivat samassa elämäntilanteessa kuin minäkin, eli ovat vasta menossa lapsettomuushoitoihin ? Taustaa: Olen 29 vuotias ja mieheni 30 vuotias. Meillä ei ole lapsia. Olemme yrittäneet lasta jo 2 vuotta, mutta tuloksetta. Tuona aikana ei ole tärpännyt missään vaiheessa, ei haamuja tai keskenmenoja. Menkat on normaalit ja kierto vaihtelee 25-28. Molammat ovat sopusuhtaisen kokoisia, emme polta tai käytä alkoholia runsaasti. Meillä on elokuussa aika naistentautienpolille, jolloin päästään jo selvittämään onko jommassa kummassa vikaa. Verikokeissa olen käynyt ja miehenikin on jo näytteensä antanut. Tuossa keväällä minulla todettiin kilpirauhasen tulehdus, johon söin yli 2 kk:tta kortisoonia. kuuri on jo muutama viikko sitten loppunut. Mieheni näytteen tuloksetkin on tullut ja mitään poikkeamaa ei ollut, normaalia oli tavara ollut. Silloin kun sen tuloksen luin niin iski tunne, "minussako nyt on vika?" Ympärilläni syntyy lapsia ja tällekin vuodelle on tullut jo 5 vauvauutista. Viimeisin on mieheni siskon ilmoittama ja se on ollut ilmoituksista raskain hyväksyä. Tiedän että joittenkin mielestä on varmaan ihan typerää olla katkera ja kateellinen, mutta se ettei minulla ole ollut missään vaiheessa minkäänlaisia raskauden merkkejä että olisi tärpännyt ja sitten jotkut saa muksuja tosta noin vaan puolen ja vuoden yrittämisen jälkeen, saa sydämmeni muljahtamaan ja surullisen ja itsensä syyttelevän olon :( Toivottavasti täällä olisi sielunsiskoja, joitten kanssa voisin jakaa tuskani ja jotka ymmärtäisi tilanteen raskauden ja vaikeuden. :( -Hippu
Hippu89
Voimanlähteenä tribe.
Onko sinulla kysymyksiä käyttäjälle Hippu89?
Kirjaudu sisään kysyäksesi Hippu89 kysymyksiä julkisesti tai nimettömänä.