Odotan ensimmäistä lasta. Takana keskeytynyt keskenmeno, johon sain cytotecit ja minut pistettiin kotiin. Kokemus oli kivun ja pelon takia hyvin traumaattinen. En saanut mitään apua jälkipuintiin. Nyt pelkään synnytystä ja mietin asiaa koko ajan. Tänään huomasin kesken asiakastapaamisen miettiväni mitä pitäisi sanoa, että saan sektion. Ensin pelkäsin keskenmenoa ja nyt pelkään synnytystä. Tässä ei ole mitään järkeä. En luota tippaakaan hoitohenkilökuntaan, koska keskenmeno ja tyhjennys hoidettiin niin helvetin huonosti. En luota, että saan tarpeellista kivunlievitystä enkä luota siihen, että synnytys käynnistyy itsestään. En myöskään luota, että lapsen kokoarvio menee oikein tai että kapea lantioni sopii synnytykseen. En tiedä mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä. Olen yrittänyt lukea asiallista tietoa synnytyksestä ja joka paikassa puhutaan kuinka käynnistykset ovat lisääntyneet jne. Äitini synnytti minut imukupilla ja käynnistyksellä. Pelkään, että sama käy nyt minulle.