Hei, synnytin ensimmäisen lapseni 18.8.2013 ja synnytys oli erittäin kamala. Kaikenkaikkiaan synnytys kesti 17 tuntia ja synnytyksen viimeinen tunti oli aivan järkyttävä juuri tuon vauvan hartiadystokian vuoksi. Onko kellään muilla kokemuksia hartiadystokiasta tai vauvan erbin pareesista? Olen kiitollinen siitä, että vauvamme selvisi synnytyksestä, sillä oli hiuskarvan varassa, että vauva ei menehtynyt synnytyksessä, koska hänen päänsä syntyi, mutta hartioista vauva jäi kiinni, jolloin hänet piti vetää todella kovakouraisesti ulos, mikä ei onnistunut hirvittävän nopeasti, koska kätilöopistolla ei ollut ammattitaitoisia kätilöitä tarpeeksi...Sain kauheat traumat synnytyksestä ja näen edelleen painajaisia siitä ja mietin, miksi näin kävi ja olisiko esimerkiksi magneettikuvauksella asia voitu estää... Minulla oli myös raskausajan diabetes, jota hoidettiin insuliinilla ja kun menin kätilöopistolle synnyttämään hoin paljon kysymystä mahtuuko vauva varmasti tulemaan ja kätilö oli sitä mieltä, että varmasti mahtuu, mutta eipäs vaan mahtunutkaan.... Onko muilla kokemuksia asiasta? Ja, jos on kuinka pääsitte peloistanne ja onko vauvanne erbin pareesi parantunut vai mikä on teidän tilanne?
Missä minä olen?
Täällä Vanhempien-jutut voit kysyä ja vastata kysymyksiin ja jakaa kokemuksiasi muiden kanssa!
Kiitoksia tsemppaavista viesteistä. Olen nyt päässyt jutelemaan asiasta synnytyksestäni vaastanneen kätilön ja psykologin kanssa ja kyllä ne oloa vähän helpottivat. Kätilö myönsi, että tilanne kätilöopistolla on tällä hetkellä huono, koska synnyttäjiä on paljon ja kätilöitä ei ole vuoroissa riittävästi ja 1 kätilö hoitaa jopa 3 synnytystä... Mietinkin tässä, että taidan tehdä asiasta potilasvahinko ilmoituksen, jotta vastaavaa ei tapahtuisi muille ja, että magneettikuvaukset otettaisiin vakiotoimenpiteiksi ainakin insuliinihoitoisille raskaausajandiabetesta sairastaville...Jos minut olisi magneettikuvattu olisi poikani käsivammalta ja traaumaattisesta synnytyksestä voitu ehkä välttyä... Jatka nyt käyntejä psykologilla ja toivon, että niistä käynneistä on apua... Poikani kanssa käymme nyt fysioterapiassa ja toivomme, että käsi paranisi...
Voimia ihan älyttömästi teidän perheelle! Niitä te nyt tarvitsette
Meidän pojan serkulla oli aivan sama homma. . äitillensä jäi niin kovat traumat ettei toista koskaan enää halua. . Että se keskustelu todella kannattaa! !! Tyttö on nyt 5v ja erppi oli vauvana todella paha! nykyään ainoa milloin välillä sen huomaa on saattaa alkaa käsi täristä jos pitkään jännittää samassa asennossa (vähän saman tapaan ku aikuisen kahvikuppineuroosi ( mutta ei näy ulos päin enää ollenkaan! Kyllä lääkäri sanoi et se on cp-vamma luokituksella mut ei sitä oikeesti huomaa enää, eikä häiritse tyttöä itseään. vaikea sanoa olisko tuolta Voitu välttyä mut jos haluat toisen lapsen, pääset helposti synnytystapa-arvioon ja saat sektionkin herkästi halutessasi sen kun eka meni näin huonosti. .