empä osannut odottaa että lääkäri saisi ylpeyden aiheen muutettua negatiiviseksi:/

likalla oli siis tällä viikolla 4v-neuvola tarkastus. maanantaina terveydenhoitajalla ja torstaina lääkärillä. olin kehunut että likka on yllättävän näppärä ja osaava sekä oma-aloitteinen. että ainoat haasteet meillä on lähinnä tämän tempperamenttisen luonteen kanssa, kun likka koettelee rajojaan jääräpäisesti. terveydenhoitaja sitten huomasikin pian että 4v-tehtävät sujui niin lennossa,että haki tälle 5v-tehtäviä, jotka sujui nekin. likka lähti vieläpä omatoimisesti askartelemaan näistä tehtävistä omiaan ja terveydenhoitaja kehui että on kyllä tosissaan osaava ja omatoiminen lapsi. yhtäkään moitteen sanaa ei tullut mistään. nyt sitten lääkärintarkastuksessa lääkäri haki automaattisesti lisää 5v-tehtäviä ja likan osaamista kehuessa aloitti samaan hengen vetoon mulle vihjailun siitä, miten epäilee että lapsi on osaava ja oma-aloitteinen PAKOSTA. että eikö myö ymmärretä, että leikki on lapsen työtä ja lapsi sairastuu suorituspaineista jotka kohtaavat väistämättömästi ellei vanhemmat opasta ja ohjaa leikeissä ja rajoita lasta. mie meniin niin totaalisen hämilleni, että olisiko miunpitänyt rajoittaa lapseni omatoimista pukemista muussakin tapauksessa kuin silloin kun vaatevalinnat on sään suhteen päin prinkkalaa? tai kun lapsi on päättänyt askarrella omatoimisesti vessapaperihylsyistä ja papereista kärpässieniä, olisiko miun pitänyt olla estämässä ettei mielikuvitus kehity liikaa? lopulta kuulin että lapseni todennäköisesti myös kärsii siitä, että on nykyisin hoitopaikkansa vanhin lapsi. hänhän joutuu nyt MYÖS HOIDOSSA ohjaamaan leikkejä ja ottamaan vanhemman roolia, saati sitten että hänestä tulee pikapuoliin isosisko. mykistyin täysin siitä järkytyksestä, että ensimmäistä kertaa joku onnistui saamaan miut potemaan huonoa omaatuntoa siitä, että lapseni osaa enemmän kuin on tarvis. sain paska-äiti fiiliksen, kun joku niin selvästi vihjasi ettei myö jakseta toimia vanhempina ja kasvattajina, vaan lapsi pakon sanelemana on joutunut kehittymään ikäistään omatoimisemmaksi. lääkäri myös epäili avoimesti etten ymmärrä edes mitä sanat "tempperamenttinen ja tulinen luonne" tarkoittaa, lapsihan voi vain oireilla suorituspaineista joita me vanhemmat hänelle luomme, kun emme aseta rajoitteita kehitykselle. hitto. itkien tulin kotiin. meillä kun ei ole aktiivisesti mitään edes opetettu, vaan ainoastaan kannustettu oppimaan ja opastettu kun lapsi on itse osoittanut halua sen oppia.